Historia | Tulosta |

Taustaa

Jääkiekon kehitys Auranmaalla on alkanut jo 60 - luvun alkupuolella. Merkittävänä sykäyksen antajana harrastukselle voidaan pitää liikunnanopettaja Esko Alasoinia, joka talviaikana uurasti jääkentän jäädyttämiseksi ja kaukalon rakentamiseksi Elisenvaaran Yhteiskoulun kentälle. Hän otti ennakkoluulottomasti jääkiekon yhdeksi liikuntaopetuksen muodoksi jopa ohi hiihdon, joka oli ollut lähes ainoa talviurheilulaji siihen asti. 1960- luvulla Elisenvaaran yhteiskoulua käyneet auranmaalaiset (sillon auralaiset, karinaislaiset, marttilalaiset, pöytyäläiset ja tarvasjokilaiset kävivät kaikki samaa yhteiskoulua ), osittain myös melliläläiset ja turkulaiset koulupojat saivat tutustua jääkiekkoon. Osa liikunnallisesti lahjakkaista pojista innostui lajista niin, että he silloisen oppilaan Arto Sinkkosen johdolla perustivat Kyrön Palloseuran, joka käynnisti v.1967 mittavan jääkiekon junioritoiminnan Auranmaalla. Aktiivisempien seuran vetäjien lähdettyä opiskelemaan muualle seuran toiminta hiipui jo viiden vuoden toiminnan jälkeen. Kipinä oli kuitenkin syttynyt nuorempiinkin ikäluokkiin ja harrastustoiminta jatkui pirstoutuneena kunta- kohtaisesti mm. Aurassa, Mellilässä ja Tarvasjoella. Myös Paimiossa jääkiekolla oli oma erillinen harrastajakuntansa.

Jääkiekkotoiminnan synty ja merkittävät virstanpylväät

KyPS:n toiminnasta jääkiekkokipinän saaneet tarvasjokilaiset ryhtyivät puuhaamaan jääkiekkokaukaloa Tarvasjoelle. Kaukalo valmistui 1976, jolloin alkoi myös yli 10 vuotta pelattu Auranmaa -sarja. Vuodesta 1979 TarU:n edustusjoukkue on osallistunut Jääkiekkoliiton sarjoihin. Myös junioritoiminta käynnistyi vähitellen ja juniorijoukkueilla on osallistuttu liiton sarjoihin 1980 -luvun puolivälistä alkaen.

Junioritoiminta kasvoi vuosi vuodelta ja sen myötä jään tarve. Leudot talvet yhdessä kasvaneen toiminnan myötä ruuhkauttivat toimintaa ulkojäällä, koska jäätä oli käytettävissä vain enemmän tai vähemmän satunnaisesti. Seuran vuosijulkaisussa 1989 onkin tarvasjokilaisen jääkiekon keulahahmo Pasi Vesamo ensimmäisen kerran tuonut esiin vaatimuksen keinojään saamisesta Tarvasjoelle.

Tekojääratahanke käynnistyi taustojen/ ja mahdollisuuksien selvittämisessä varsinaisesti talvella ja keväällä 1991. Jo syksyllä käynnistyi henkilöosakkeiden myynti. Auranmaan Tekojäärata Oy:n perustava kokous pidettiin 23.5.1992 ja samana vuonna hanke hyväksyttiin opetusministeriön perustamissuunnitelma - listalle tarpeellisena hankkeena. Seuraavana vuonna päätettiin tekojääradasta tehdä katettu, eli tekojääratahankkeesta tuli hallihanke.1993 lopussa henkilöosak- keita oli myyty 188. Odotettua valtionavustusta hankkeelle ei saatu vuodelle 1994, mutta alkuvuo- desta 1995 lääninhallitus asetti hankkeen läänin tärkeimmäksi hankkeeksi liikunta- rakentamisessa ja opetusministeriö myönsi hankkeelle 27.3. 1,5 milj. markan avustuksen.

Hyvin valmisteltu hallin rakentaminen alkoi maansiirtotöillä 5.5.1995 ja valmistui n. 30.000 talkootyötunnin vauhdittamana luistelukuntoon 20. lokakuuta ja juhlallisiin avajaisiin 16.12.1995.

Ensimmäisenä kautena joukkueet ( 6 ) pelasivat luonnonjääsarjoissa ja kiekkokoulu käynnistyi peräti 150 osallistujan voimin. Joukkueista E 84/85 voitti luonnonjääsarjan aluemestaruuden ja C 82 , jolla ikäryhmällä perussarja jatkui valtakunnallisella tasolla, saalisti peräti SM- hopean.

Kaudeksi 96/97 TarU - Hockey palkkasi ensimmäisen valmennuspäällikön Lehkosen ja kauden 97/98 alusta laajennetulla tehtäväkentällä valmennuspäälliköksi Kari Kauppilan.

Jääkiekkojaosto laajensi kokoonpanoaan vuodenvaihteessa 97/98 ja käynnisti kehityssuunnitel- man laatimisen.

Kaudella 97/98 ensimmäinen juniorijoukkue ( D85) nousi karsintasarjan voittajana halli3. -sarjasta halli 2. sarjaan.

Jääkiekon tila toiminnan syntyaikoihin ja siinä tapahtuneet merkittävät muutokset

Suomessa jääkiekon historia on noin 70 -vuotias. Nykyisten TarU -Hockey: vetäjien aloitellessa omaa jääkiekkouraansa ei Suomessa ollut kuitenkaan vielä yhtään jäähallia. Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereelle vuonna 1965 ja Turun Kupittaallekin oli saatu ensim- mäinen tekojäärata vasta 1962. 1970- luvulla isompiin kaupunkeihin oli saatu jäähallit ja ensimmäiset pelaajat NHL:aan. Lajin suosio oli kasvussa koko 80-luvun. Vasta Suomen menestys kansainvälisessä jääkiekossa ja lajin markkina-arvon kasvu myös NHL:ssa on nostanut jääkiekon harrastamisen tason edelleen kiihtyvään nousuun. Jäähalleja Suomessa oli vuoden 1997 lopussa 125. Jääkiekon lisenssiöityjä harrastajia juniori-ikäryhmissä on noin 36 000 joista arviolta 1/3 pelaa luononjäällä ja lisää tulijoita olisi, jos jääaikoja vain olisi riittävästi tarjolla.

Nuorten harrastuksista keväällä 1998 tehdyssä tutkimuksessa n. 160000 ilmoitti harrastavansa jääkiekkoa, joka oli toiseksi suosituin urheiluharrastus kesällä pelattavan jalkapallon jälkeen.

Jääkiekko on pelinä kuitenkin säilynyt samana, mutta vetovoimaisuutensa takia siitä on tullut urheilumuoto, joka joukkuepelinä tarjoaa mahdollisuudet myös lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kasvattamiseen. Alkuaikoihin verrattuna kasvatukselliset elementit ovat tulleet ja ovat tulossa entistä voimakkaammin esiin jääkiekkoharrastuksen kehittämisessä sen lisäksi, että lajin valmennuksellinen tieto-taito -taso on noussut huimasti ylöspäin.

Myös muut jääurheilumuodot kuten kaukalopallo, taitoluistelu ja ringette ovat lisänneet suosiotaan. Suurta suosiota on saavuttanut mm. kuvioluistelu, joka on tarkoitettu myös seniori- ikäisille luistelusta pitäville aikuisille. Työpaikkaliikuntana, puulaaki- ja muuna harrastepohjaisena toteutettava jääkiekko- ja kaukalopalloharrastus on edelleen lisäämässä suosiotaan jääurheilumuotoina.
 
[ Takaisin ]