TARU HOCKEYN PELISÄÄNNÖT

TarU Hockeyn toiminta-ajatus

1. Kehittää ja luoda hyvät jääkiekon harrastus- ja osallistumismahdollisuudet mahdollisimman monelle lähialueen lapselle, nuorelle ja aikuiselle.
2. Antaa onnistumisen elämyksiä lapsen ja nuoren oman halukkuuden ja innostuksen puitteissa.
3. Harrastaa kilpaurheilua jääkiekossa.

Toiminnan päämäärä

1. Kasvattaa nuoria henkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti vahvoiksi.
2. Kehittää jääkiekkoa Auranmaan alueilla ympäristöineen.

Toimielimet

Jaosto on seuran korkein päättävä elin, joka kokoontuu n. kerran kuukaudessa. Jaostoon kuuluvat: seuran puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, joukkueenjohtajat, toiminnanjohtaja, talousvastaava ja huoltovastaava.

Seurajohto

Seurajohto muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja toiminnanjohtajasta.

Edustusjoukkue

Seuran korkein kilpailullinen taso on edustusjoukkue, joka on ensisijaisesti tarkoitettu omille junioreille junioripelivuosien jatkopaikaksi. Tavoitteellisena sarjatasona on kakkosdivisioona.

Juniorijoukkueet

Seurassa pyritään tekemään juniorijoukkueita vähintään yksi joka ikäluokkaan ja lisäksi pyritään muodostamaan harrastejoukkueita niin moneen ikäluokkaan kuin se pelaajamäärien puitteessa on mahdollista.

Luistelukoulu

Luistelukoulu on tarkoitettu kaikille lähialueiden pojille ja tytöille, jotka ovat kiinnostuneet luistelusta ja jääkiekon peluusta. Luistelukoulun vetäjät ovat erikseen valittuja ohjaajia, jotka ovat saanet koulutuksen luistelukoulua varten. Vanhemmista luistelukoululaisista on tarkoitus perustaa jääkiekkojoukkueita, jotka pelaavat leijonaliigaa.  Luistelukoulun ohjelma muodostuu liiku, leiki, nauti luistimilla ideologian mukaisesti. Luistelukoulu on valmennusstrategiassa painopistejoukkue.

Valmennus

Joukkueen valmennuksesta vastaa vastuuvalmentaja, jonka seurajohto valitsee. Nuoremmille ikäluokille F -D junioripelaajien valmentajille seura hankkii valmennuskouluttajan, joka ohjaa ja seuraa valmennusta.

Jäät

Toiminnanjohtaja tekee jääaikaesityksen joukkueiden jääajoista, jonka jaosto vahvistaa.

Talous

Taloutta hoitaa seurassa hallituksen talousvastaava, jolle joukkueenjohtajat toimittavat joukkueiden budjetit ja tilinpäätökset.

Kehitys ja markkinointi

Jaosto pitää ennen kauden alkua strategiapalaverin tulevaisuuden kehittämiskohteista ja markkinoi seuraa kehityssuunnitelman mukaisesti.

Tiedottaminen seuran sisäistä asioista hoidetaan kotisivujen välityksellä, ilmoitustaululla sekä sähköpostitse. Joukkueenjohtajat huolehtivat tiedon kulusta joukkueen eri osaryhmille. Jaosto tiedottaa myös asioistaan kotisivuilla sekä sähköpostitse. Ulkopuolinen tiedottaminen tapahtuu lehdistön ja internetin välityksellä.

Tarua & Totta

Seuran oma lehti, joka ilmestyy kerran kaudessa. Lehti tiedottaa seuran ajankohtaisista asioista.

Varusteet ja seuratuotteet

Kaikilla joukkueilla on yhtenäinen peliasu. Jaosto organisoi seuratuotteiden ja varusteiden myyntiä.

Kahvio

Kahviotoiminnasta vastaa kahviovastaava ja kahviovuorot on jaettu tasapuolisesti joukkueille.

Nuori Suomi

Sinettiseuravastaava (toiminnanjohtaja) on yhdyshenkilö Suomen Jääkiekkoliiton Nuori Suomi asioissa.   

1. URHEILUTOIMINTA

1.1. F - E -juniorijoukkueet

HAUSKAA, ONNISTUMISIA KAIKILLE

1.1.1. Joukkueen muodostaminen

F-juniori-ikäluokassa pyritään  muodostamaan  vuosittain vähintään  15 pelaajan joukkueita niin monta kuin se on mahdollista.

E-junioreissa muodostetaan niin monta noin 16 - 20 pelaajan joukkuetta, kuin niitä luontevasti syntyy ja mihin seuralla on olosuhteisiin nähden mahdollisuuksia.

Joukkueiden muodostamisesta päättää seurajohto.

Mikäli samassa ikäryhmissä päätetään muodostaa useampi joukkue, niin pelaajan joukkueisiin sijoittamiseen vaikuttavat:

-kodin sijainti
-kaveruussuhteet

Joukkueisiin sijoittamisen ratkaisevat joukkueiden valmentajat yhteistyössä vanhempien kanssa. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa kantaa tarvittaessa seurajohto, jonka mielipide on viimekädessä ratkaiseva.

Harrastejoukkueita pyritään muodostamaan kaikkiin ikäluokkiin ja siirtyminen niihin tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta.

1.1.2. Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen

Pelaajan siirtymisen seuran joukkueesta toiseen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden valmentajat, joukkueenjohtajat ja ao. vanhemmat. Pelaajan siirtyminen korkeintaan vuotta vanhempaan ikäryhmään on mahdollista jos pelaajan taidolliset ja henkiset kyvyt sitä puoltavat tai jokin muu erityinen syy sitä puoltaa.

Pelaajan mahdollisen siirtymisen takia pidetään palaveri, jossa ovat mukana valmentaja, ao. vanhemmat ja seurajohdon edustaja. Jos yhteisymmärrystä ei synny, niin seurajohdon mielipide on ratkaiseva. Perusperiaate on, että pelaaja pelaa ensisijaisesti omassa ikäluokassaan.

1.1.3. Ohjaustoiminta

Seura osoittaa joukkueille valmentajat ja vastaa heidän  koulutuksesta. Tuomintavuoden aikana joukkueilla voi olla tapahtumia viikossa jääkiekkoliiton suositusten mukaan. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, harjoitukset ja koti- ja vieraspelit.

Joukkueet F- E ikäluokissa hyväksyttävät kausisuunnitelmansa valmennuskouluttajalla.

1.1.4. Jääharjoittelu

Joukkueet harjoittelevat omilla jääaikavuoroilla, jotka jaosto on osoittanut ja on joukkueen oma asia mitenkä se jääajan käyttää. Jos joukkue ei käytä jäävuoroaan syystä tai toisesta, se voi kaupata jääaikaa toiselle seuran joukkueelle.

1.1.5. Pelaaminen

Joukkue voi pelata harjoitusotteluita, urheilutoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelma tulee tarkastuttaa valmennuskouluttajalla ennen kautta.

Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen ja liiton sääntöjä ja suosituksia.

F ja E-juniorijoukkueet pelaavat kauden aikana jääkiekkoliiton suositusten mukaisen määrän otteluita.

Harjoitusottelut tulee pääsääntöisesti pelata viikonloppuisin, jotta jääajat jakaantuisivat tasaisemmin ja ottelut eivät häiritsisi muita joukkueita.

1.1.6. Peluuttaminen

Valmentajat peluuttavat pelaajia kauden aikana tasapuolisesti Nuori Suomi periaatteiden mukaisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina, liiton juniorisääntöjen mukaisina vaihtoina.

Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen!

1.1.7. Pelaajan  seuranta

Seura ylläpitää joukkueiden pelaajista pelaajakortistoa.

1.1.8. Pelaajan värvääminen

Pelaajan värvääminen toisesta seuran joukkueesta ja toisista seuroista on kielletty.

1.1.9. Ongelmien ratkaiseminen

Ongelmat ratkaistaan ensisijaisesti joukkueen sisällä ja jos ongelmat ovat sen laatuisia että tarvitaan ulkopuolista apua, niin ne saatetaan seurajohdon tietoon. Mahdolliset erimielisyydet ja ongelmatilanteet ratkaistaan ongelmanratkaisuelimessä, jonka jaosto valitsee vuosittain. Elimessä toimivat toiminnanjohtajan /sinettivastaavan lisäksi:

- jääkiekko jaoston pj.

- jaoston nimeämä henkilö

1.2. D - ja vanhemmat juniorijoukkueet

Jokainen pelaaja harrastaa jääkiekkoa kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa saman ikäryhmän joukkueissa.

1.2.1. Joukkueiden muodostaminen

Seura muodostaa niin monta vähintään 15 pelaajan joukkuetta (samaan ikäryhmään) kuin mihin seuralla on olosuhteisiinsa nähden mahdollisuus.

Joukkueiden muodostamisesta päättää seurajohto.

Mikäli samassa ikäryhmissä päätetään muodostaa useampi joukkue, niin pelaajan joukkueisiin sijoittamiseen vaikuttavat:

-kodin sijainti
-kaveruussuhteet

Joukkueisiin sijoittamisen ratkaisevat joukkueiden valmentajat yhteistyössä vanhempien kanssa. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa kantaa tarvittaessa seurajohto, jonka mielipide on viimekädessä ratkaiseva.

Harrastejoukkueita pyritään muodostamaan kaikkiin ikäluokkiin ja siirtyminen niihin tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta

1.2.2. Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen

Pelaajan siirtymisen seuran joukkueesta toiseen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden valmentajat, joukkueenjohtajat ja ao. vanhemmat. Pelaajan siirtyminen korkeintaan vuotta vanhempaan ikäryhmään on mahdollista jos pelaajan taidolliset ja henkiset kyvyt sitä puoltavat tai jokin muu erityinen syy sitä puoltaa.

Pelaajan mahdollisen siirtymisen takia pidetään palaveri, jossa ovat mukana valmentaja, ao. vanhemmat ja seurajohdon edustaja. Jos yhteisymmärrystä ei synny niin seurajohdon mielipide on ratkaiseva. Perusperiaate on, että pelaaja pelaa ensisijaisesti omassa ikäluokassaan.

- pelaaminen vuotta nuorempien ikäluokassa (mahdollista 1.10. jälkeen syntyneillä) tai erillisellä anomuksella jos joukkue pelaa B tai C sarjassa.

- Pelaaminen kahden ikäluokan yksittäisiä pelejä esim. loukkaantumisen takia

1.2.3. Ohjaustoiminta

Seura osoittaa joukkueille valmentajat ja vastaa heidän koulutuksesta ja kustannuksista valmennussopimuksen mukaisesti. Kustannuksiin voi myös osallistua joukkue, näin halutessaan.

D-junioreissa voi joukkueilla toimintavuoden aikana olla enintään jääkiekkoliiton suosittelema määrä tapahtumia viikossa.

1.2.4. Jääharjoittelu

Joukkueet harjoittelevat omilla jääaikavuoroilla, jotka jaosto on osoittanut ja on joukkueen oma asia mitenkä se jääajan käyttää. Jos joukkue ei käytä jäävuoroaan syystä tai toisesta, se voi kaupata jääaikaa toiselle seuran joukkueelle.

1.2.5. Pelaaminen

Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen ja liiton sääntöjä ja suosituksia.

D- ja vanhemmat juniorijoukkueet pelaavat kauden aikana jääkiekkoliiton suositusten mukaisen määrän otteluita.

Harjoitusottelut tulee pääsääntöisesti pelata viikonloppuisin, jotta jääajat jakaantuisivat tasaisemmin ja ottelut eivät häiritsisi muita joukkueita.

1.2.6. Peluuttaminen

Valmentajat peluuttavat pelaajia (D-juniorit) Nuori Suomi periaatteiden mukaan koko kauden aikana tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina, liiton juniorisääntöjen mukaisina vaihtoina.

Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen.

1.2.7. Pelaajan seuranta

Seura ylläpitää joukkueiden pelaajista pelaajakortistoa.

1.2.8. Pelaajan värvääminen

Pelaajan värvääminen toisesta seuran joukkueesta ja toisista seuroista on kielletty.

1.2.9. Ongelmien ratkaiseminen

Ongelmat ratkaistaan ensisijaisesti joukkueen sisällä ja jos ongelmat ovat sen laatuisia että tarvitaan ulkopuolista apua, ne saatetaan seurajohdon tietoon. Mahdolliset erimielisyydet ja ongelmatilanteet ratkaistaan ongelmanratkaisuelimessä, jonka jaosto valitsee vuosittain. Elimessä toimivat toiminnanjohtajan/sinettivastaavan lisäksi:

- jääkiekko jaoston pj.
- jaoston nimeämä henkilö

2. TALOUSASIAT

2.1. Joukkueen budjetti

Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle kuukausikohtaisen talousarvion. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästöjä, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueiden budjettien hyväksymisestä päättää jaosto. Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitajat. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla.

2.2. Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus

Joukkueen nimissä olevan seuran pankkitilin käyttöoikeus edellyttää tilille nimetyt käyttäjät. Vanhempainkokous valitsee pelaajien vanhemmista tilinkäyttöoikeudet saavat henkilöt. Yleensä näitä ovat rahastonhoitajat ja joukkueenjohtajat, joiden täytyy hoitaa joukkueen raha-asioita.

2.3. Joukkueen rahat ja omaisuus

Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka liitetään seuran kirjanpitoon.

Jaosto määrittää vuosittain pelaajakohtaisen kausimaksun, jolla turvataan joukkueiden perustoiminnan puitteet (vakuutukset, tuomarit, valmennus jne.).

Joukkueet ovat velvollisia osallistumaan jaoston joukkueille osoittamiin yhteisiin talkoisiin kuten esim. kahviotoimintaan ja bingotoimintaan.

Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruuden päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että suurin osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä.

Huom! Joukkueen ja seuran tulee pyrkiä yhteistyössä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitse lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. Tätä varten on perustettu Mikko Elorannan rahasto, josta voidaan edellä mainittuihin tapauksiin hakea rahaa. Stipendin saajan valitsee puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä esityksen tehnyt joukkueenjohtaja, tapauskohtaisesti hakemuksien perusteella.

2.4. Joukkueen/seuran rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen

C-, B -junioreissa varat siirtyvät automaattisesti joukkueen siirtyessä vanhempaan ikäluokkaan.

Mahdolliset ongelmatilanteet ratkaisee ongelmanratkaisuelin.

2.5. Varusteet

Seura hankkii tietyt varusteet joukkueille ja hallinnoi niitä.

Seura ostaa maalivahdeille säärisuojat, rintapanssarin, kilven ja/tai kiinniottokäsineen. Maalivahdin vanhemmat hankkivat muut varusteet. Seuran maalivahtivalmentajat opastavat varusteiden hankinnassa.

Huoltajat pitävät varustekorttia pelaajien käyttämistä seuran omistamista varusteista ja mailoista.

2.6. Pelaajan peliuran lopettaminen

Pelaajan lopettaessa jääkiekon seurassa, hän palauttaa kaikki  seuralta saamansa varusteet. Kaikki maksetut rahat, talkoilla hankitut hyvitykset kausimaksuun, juniorijulkaisuun kerätyt mainosmarkat jne. jäävät joukkueen/seuran tilille.

2.7. Joukkueen jakautuminen ja loppuminen

Joukkueen tilille maksetut varat, jotka on kerätty esim. talkoilla tai jollain muulla keinolla, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tileillä olevia varoja yksityishenkilöille.

Jakautuva tai lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta (teroituskoneen, maalivahdin varusteita yms.), joka on joukkueen varoilla hankittu. Em. myynti on mahdollista vain, jos tavarat myydään jollekin seuran toiselle joukkueelle.

Lopettavan joukkueen rahavarat seurajohto siirtää ensisijaisesti jaoston käyttöön.

2.8. Kysymykset ja valitukset

Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja kysyy neuvoa jaostolta, jonka tekemään ratkaisuun on tyytyminen.